Tämä tyttö päätti lähteä tänään aikaisin töistä, jotta ehtisi treenaamaan koirat ja naputella Umn:n tokoilmot koneelle.

Tulin kotiin ja äkkiä siitä sitten koirien kanssa lenkille. Se oli kanssa yhtä säätämistä :/. Noh sitten äkkiä tekemään ruutu kentälle ja sinne Fanille pallo palkaksi. Hakemaan Fani sisältä kunnes soi työpuhelin, vastaan siihen ja unohdan mitä olin tekemässä (ottamassa avaimia pöydältä varoiksi, jos takaovi pamahtaa lukkoon). Puhun puhelimessa ja samalla puen Fanille valjaita, kiellän poikia tulemasta ulos ja pam ovi menee kiinni. Ajattelen, että voi kun ei olisi mennyt lukkoon. Olihan se. Voi itku!

Soitto Matille: "Etkö vois mitenkään lähtee tänään aikaisemmin?" Yleensä pääsee joskus kuuden pintaan. Ei se voinut, joten sit vaan soitto huoltoyhtiöön. Sen kanssa sentään kävi tuuri ja olivat täällä viidessä minuutissa.

Tämän koko ruljansin aikana minua seurasi muuan pikku poika, joka koko ajan kyseli lapsille ja ei koiraharrastajalle tyypillisiä kysymyksiä: "Mitä sä teet? Mitä noi törpöt on? Pujotteleeko se niitä? Saanko mä antaa namia? Täällä on pallo, mä tuon sen teille jne." Mä vielä vastasin sille ystävällisesti kun se oli jotenkin niin avulias. Eli saatin tosi hyvä häiriötreeni, kun se poika oli välillä siellä ruudussa ja välillä silittelemässä Fania.

Fani meni tosi hyvin vaikka itseä otti päähän ihan sikana se avain juttu. Jee nythän mä tajusin et se ei kyllä herpaannu vaikka mä oon hiilenä :) Kyllä tästä tiedosta ehkä kannattikin maksaa 16 euroa :)